Puolustusvoimain komentaja julkaisi päiväkäskyjään 2 – 3 kertaa vuodessa. Niissä komentajalla oli mahdollisuus tuoda puolustuslaitoksen henkilöstölle ja siviiliyhteiskunnalle tiedoksi tavoitteitaan ja puolustuslaitoksen tilaa koskevia asioita. Päiväkäskyt julkaistiin yleensä näyttävästi tiedotusvälineissä.

13.11.1965

Komentajan ensimmäinen päiväkäsky osoitti tulevat tavoitteet: tehokas koulutus, jolla luodaan fyysisesti kestävä, taitava ja puolustustahtoinen sotilas, teknillisen kehityksen tasalla oleva välineistö, tutkimustyö ja puolustuslaitoksen henkilöstön ominaisuuksien parempi hyödyntäminen. Myös kaikkien kansalaispiirien tuen merkitys puolustuslaitokselle tuli esille.

30.12.1965

Pari kuukautta komentajana oltuaan Yrjö Keinonen toi päiväkäskyssään esille käyttämänsä kannustavan hallinnan johtamismenetelmän. ”Kannustava hallinta” oli tuottanut hyviä tuloksia sekä sodassa että rauhan aikana. Se omaksuttiinkin Keinosen ansiosta pysyväksi toimintatavaksi puolustusvoimissamme. Päämäärän kannalta tarpeettomista muodoista ja määräyksistä on luovuttava. Esillä oli myös puolustusvoimien organisaation muuttaminen sodan ajan vaatimuksia vastaavaksi alueellisen puolustusdoktriinin käyttöönotolla ja muilla kehittämistoimilla. Komentaja näki tärkeäksi yhteistyön kehittämisen tiede- ja asiantuntijayhteisöjen kanssa.

16.3.1966

Tätä päiväkäskyä on sanottu ”liikuntapäiväkäskyksi” ja se oli puolustusvoimien historiassa ensimmäinen laatuaan ja kosketti paitsi sotilaita myös koko yhteiskuntaa. Päiväkäskyn sotilaallisesti keskeinen sanoma oli sama, mikä vähän toisin sanoin oli todettu Keinosen Mannerheim-ristin perusteluissa hänen kouluttamastaan joukosta: ”Hän on luonut komppaniaansa aivan erikoisen taisteluhengen ja näin ollen komppania on päässyt usein mahdottomaltakin näyttäviin saavutuksiin. Nopeilla ja häikäilemättömillä iskuilla on kapteeni Keinosen johtama komppania saavuttanut suurta tuhoa ja hämminkiä aikaan vihollisen keskuudessa, raivaten näin tietä hitaammille joukoille.”

4.6.1966

Puolustuslaitoksen voimaperäinen uudistaminen, koulutuksen uudet menettelytavat ja aliupseerien merkitys esimiehinä ja kouluttajina olivat tämän päiväkäskyn keskeistä sisältöä.

24.12.1966

Komentaja korostaa hellittämätöntä työtä ja uurastusta korkealle asetettujen laadullisten tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutuksen on totutettava sotilas taistelukentän vaatimuksiin sekä fyysisesti että henkisesti. Hänet on kasvatettava toimimaan yhteisen edun hyväksi omasta halustaan, ei pelkästään käskystä. Esillä oli myös levon ja virkistyksen merkitys parhaisiin tuloksiin pääsemiseksi.

4.6.1967

Puolustusvoimien tehtävä turvallisuuspolitiikassamme oli tämän päiväkäskyn tärkein sisältö. Suomea koskevan sodan ennalta ehkäisy vaatii vahvaa maanpuolustusta, johon kuuluu myös yllätyshyökkäyksen torjuntamahdollisuus, jota meillä ei vielä ollut. Suomen voimavarat kyllä mahdollistaisivat puolustusvalmiuden nostamisen elintasosta tinkimättä. Päiväkäskyssä näkyy vahva vetoaminen kansaan, jota kautta Keinonen pyrki saamaan muutosta tuon ajan poliitikkojen nurjaan suhtautumiseen puolustusmäärärahoihin.

24.12.1967

Keinonen antaa esimiehille tunnustusta onnistuneesta kasvatustehtävästä ja ottaa esille kannustavaan hallintaan kuuluvat joukkokannusteet koulutuksen tehostajina. Hän painottaa, että maamme sotilaalliset velvoitteet voidaan saavuttaa vain koko kansan tukemilla puolustusvoimilla. ”Kunnia-asiamme on tehdä kaikkemme auttaaksemme vaikeuksissa olevia sotiemme veteraaneja”, toteaa Keinonen päiväkäskyssään.

4.6.1968

Tämä on puolustusvoimien 50-vuotisjuhlapäiväkäsky, jossa tarkastellaan maanpuolustukseen liittyviä asioita normaalia päiväkäskyä laajemmin.

24.12.1968

Tämä on ns. ”Euroopan hullun vuoden 1968” päiväkäsky. Protestien ja pasifismin laineet ulottuivat Suomeenkin. Keinonen toteaa suoraan, että aseeton puolustus ei voi maatamme turvata eikä siis ole aseellisen puolustuksen vaihtoehto. Pääosassa on kuitenkin komentajan huoli perushankintamäärärahojen pudottamisesta 25%:lla huolimatta komentajan johdolla tapahtuneesta laajasta määrärahatarpeen perustelemisesta valtion johdolle.

25.4.1969

Eropäiväkäskyssään kenraali Keinonen toi suoraan ja julkisesti esille puolustuslaitoksen huononevan määrärahatilanteen, joka oli perussyynä – joskaan ei ainoana – Keinosen eroon.

16.5.1968

Tämä ei ole varsinainen päiväkäsky, mutta liittyy Yrjö Keinosen tavoitteeseen liikunnan harrastuksen lisäämiseksi ja puolustusvoimien ja kansan lähentämiseksi toisiinsa.